maanantai 5. helmikuuta 2018

Luksustuote vesi

Ajattelin viime viikolla Emmi Itärannan teosta Teemestarin kirja, jonka lukaisin pari vuotta sitten. Sehän kertoo maailmasta, jossa vesi on loppumaisillaan. Täällä eteläisessä Afrikassa vesisodat eivät yhtäkkiä tunnu yhtään epärealistisilta, seurataanhan alueella paraikaa Kapkaupungin vesikriisiä. Jos vesivarat ehtyvät ennusteiden mukaan eli huhtikuun puolenvälin tienoilla, kaupungin vesihanat väännetään kokonaan kiinni. Ennusteet tosin muuttuvat koko ajan.

Kapkaupungin asukkaille sallittu enimmäisvesimäärä päivää kohden on koko ajan laskenut ja taitaa nyt olla alle 50 litraa. Eteläafrikkalaisissa tv-ohjelmissa jaetaan niin viihde- kuin asiatyyliin vinkkejä siitä, kuinka vähällä vedellä pärjää.

Vedensäästöstä viihdettä EteläAfrikan televisiokanavilla.
Jokainen pisara lasketaan. Ohjeet neuvovat, miten voit pestä itsesi päästä varpaisiin ja ottaa kaiken huuhteluveden talteen.

Huuhteluvesille, jotka otetaan talteen myös pesukoneista, on monta käyttöä, viimeisenä vessan vetäminen. Siis sitten kun se lopulta vedetään, sillä perusohjeen mukaan if it´s yellow, let it mellow... 

Peseytymisohjeistus hymyilyttää minua hiukan, vaikka olenkin maailmalla oppinut, ettei meidän pidä koskaan sortua pitämään omia itsestäänselvyyksiämme samanlaisina selviöinä myös muille. Hymyilen vain siksi, että saunasuomalaisena minäkin osaisin pitää huolettomaan suihkutteluun tottuneille oppitunnin kauha ja vati -pesutuokiosta!

Minäkin tietäisin kertoa, että hiusten pesu aloitetaan kastelemalla hiukset pesuvadissa, ei kaatamalla puhdasta vettä kauhasta päähän pitkin lattioita.

Muistan hyvin, että kun meillä oli etenkin ensimmäisenä Afrikan vuonna vesiongelmia, viiden litran kanisteri riitti "suihkuun", joka sisälsi hiusten pesun. Tärkeintä on olla tarkka eikä hulautella miten sattuu.

Täällä Maputossakin on aika tavallista nähdä yleisessä vessassa pöntön vieressä laimealla pesuvedellä täytetty ämpäri ja kauha. Ennemmin kauhallinen vettä kuin koko pöntön huuhtelu joka kerta - ja tämä menetelmä toimii myös silloin kun sähkö on poikki. Putket taitaisivat tosin pitää enemmän kunnon huuhtelusta.

Mutta vesikauhamenetelmä yleisissä tiloissa on hyvä siksikin, että pöntöt puolestaan eivät aina ole hyviä. Esimerkiksi meidän kotimme vanhat wc-pöntöt jäävät herkästi vuotamaan, jos niiden kanssa herpaantuu. Se ei ole pikkujuttu - vuotava pönttö tyhjentää nopeasti koko vesitankin. Koettu on.

Vaikka Kapkaupungin vesihanat eivät vielä ole täysin sulkeutuneet, eri puolille kaupunkia perustetuilla vedenjakelupisteillä on jo nähty tappeluja, ja niin kuin aina silloin kun kysyntä ylittää tarjonnan, hämärämiehet valpastuvat. Vettä on laskettu salaa jättikanistereihin ja myyty edelleen.

Niukkuus myös yhdistää ihmisiä, ovathan periaatteessa kaikki samassa veneessä, ja kannustaa luoviin ratkaisuihin sen lisäksi että yleinen kiinnostus kestävää kehitystä kohtaan nousee. Sateet jäivät tulematta ja hölmöimmätkin havahtuivat ilmastonmuutokseen - tai niin toivoisi. Nyt olisi myös viimeistään aika ottaa käyttöön vesivero, kunhan se ei rokota köyhimpiä, kuten Kello viiden rooibos -blogin kirjoittaja toteaa.

Vaikuttaa siltä, että säästötalkoot ovat käynnistyneet kunnolla vasta pakkokeinojen, kuten sakkojen, myötä. Sakko tulee, jos yrittää viedä vedenjakelupisteeltä enemmän kuin oman osuutensa. En tiedä, miten vedenjakelu on järjestetty niille, jotka eivät pääse itse pisteiden luo. Saako naapurin sairaalle rouvalle hakea vettä?

Pakkokeinojen merkitys lienee iso, sillä hyväätarkoittavat kampanjajulisteet ja muut kehotukset toimivat rajallisesti. En tiedä, kuinka moni todella sisäistää niiden viestin. Allaoleva juliste on kuntosalin pukuhuoneesta täällä Maputossa.

Kuntosali kaipaa ryhtiä vedenkäyttöön.
Lyhyistä suihkuista ja muusta vedensäästöstä tulee Afrikassa äkkiä tapa. Tai niin luulisi, mutta en oikeasti tiedä, kuinka tiedostavia ihmiset ovat. Kuntosalinkin juliste nuhtelee tuhlaavaisuudesta.

Sillä tieto se täällä vasta luksusta onkin.

Samankaltaisia veden ja sähkön viisaasta käytöstä muistuttavia aanelosia on kaikissa hotellihuoneissa Etelä-Afrikassa. Kapkaupungissa vauraus on silmiinpistävää (yksi vaurauden lähde, maatalous, on valtava vesisyöppö) ja minua kiinnostaisi tietää, kuinka ripeästi alueen hyväosaisimmat liittyivät vesitalkoisiin.

Tietoahan heillä täytyy olla, sillä kyse on koulutetuista ja etuoikeutetuista ihmisistä. Mutta ainakin yksi tuttuni, Kapkaupungissa asuva saksalainen koruyrittäjä puuskahti alkuvuodesta, ettei ole kovin palkitsevaa vahtia kulutustaan, kun toiset eivät rajoita omaansa.

Uskon, että tilanne on siitä parantunut nollapisteen lähestyessä. Vastuuttomat lotraajathan tuovat sen lähemmäksi viranomaisten käydessä omaa taisteluaan aikaa vastaan.

Tosiasia silti on, että vaurain väestönosa ei ole yhtä riippuvainen kaupungin vesijohtoverkostosta kuin muut. Heillä on keinonsa varastoida vettä. Toki esimerkiksi kotitalouksien omien uima-altaiden täyttäminen tontin porakaivovedellä on jo aikaa sitten kielletty, sillä maanalaiset vesivarat ovat yhteistä omaisuutta.

Laittomasti toimivat vedenjakelufirmat. joiden määrä on lisääntynyt, ovat valitettavasti hoksanneet tässä(kin) markkinaraon. Joillakin on aina varaa maksaa vedestä välittämättä siitä, miten se on hankittu - vesi on luksustuote jo nyt. Toivottavasti se ei hidasta pyrkimyksiä turvata kohtuullinen vedenjakelu kaikille.

On myös mahdollista, jopa todennäköistä, että se, mitä Kapkaupungissa koetaan nyt, on vasta alkua - sama on väestön kasvaessa edessä muuallakin koko seutukunnassa, ellei vesijärjestelmiä uusita. Kapkaupungissa se tarkoittaa käsittääkseni esimerkiksi suolanpoistolaitoksia ja pohjaveden käytön uudelleenorganisointia.

Kaikkia näitä uutisia lukiessani en voi olla ajattelematta, että vähällä vedellä selviytyminen on aina ollut ja on yhä miljoonien ihmisten arkea sekä Etelä-Afrikassa - myös turistimagneetti Kapkaupungin vähemmän kuvatuissa kolkissa - että tietenkin täällä naapurissa Mosambikissa.

Ei näissä vedensäästöohjeissa ole enemmistölle mitään uutta, sillä heille vettä ei ole koskaan annettukaan ainakaan tuhlattavaksi asti. He ovat kasvaneet vesikanisteri päänsä päällä, ainakin Mosambikissa. Vesihana on heille ollut aina yhteinen, vedenhakujono tilaisuus vaihtaa kuulumisia.

Tämän enemmistön elämässä vesikriisi ei ole dramaattinen muutos. Heillä ei ole isoja kiiltäviä kylpyhuoneita, joiden sisustus menee uusiksi muoviammeilla, pesuvadeilla ja kannuilla. Heidän ei ole ennenkään tarvinnut miettiä, miten tiistain lankutushaasteen tai torstain tehotreenin hiet huuhdellaan hiuksista.

Puhumattakaan vesivessoista. Niitä ei köyhien asuinalueilla ole ollenkaan. Jos on, yksi pönttö palvelee lukuisia perhekuntia.

Ylivoimainen enemmistö on (vastentahtoisesti) säästötalkoissa koko ajan. Myös kauniissa Kapkaupungissa. Vesi on eriarvoisuutta, vesi on luksusta.

Mutta tuleeko vedettömyydestä maailmanluokan uutinen Afrikassa vasta sitten kun se ui valkoisenkin keskiluokan arkeen?

Terkuin Lotta

PS. Olisi mukavaa kuulla myös Kapkaupungin asukkaiden kokemuksia ja kommentteja!


7 kommenttia:

  1. On mielenkiintoista kuinka täälläpäin maailmaa on myös meidän ja muiden vedet, yhtä säästetään ja toista ei välttämättä niinkään. Kotiapulaisemme ottaa talteen aika lailla kaiken mitä minä tulen heittäneeksi pois. Lasipurkit, rikkinäiset tyynyt, ja niin edelleen. Uskon, että kotonaan hän suhtautuu hyvinkin säästeliäästi myös esimerkiksi veteen, mikä varmaankin täytyy kantaa jostain kotiin. Toisaalta meillä kotiapulainen usein jättää hanan valumaan ja ämpärin sen alle - minä käyn hanan sitten sulkemassa kun kuulen, että vesi vuotaa hukkaan ämpärin reunojen yli. Täällä Saharan laitamilla ei vettä ole tuhlattavaksi! Mutta kotiapulaisen näkökulmasta meillä rikkailla ulkomaalaisilla on kai varaa antaa sen valua hukkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuntuu, että esimerkiksi meidän vaksien oli aluksi mahdotonta ymmärtää, että meidänkin täytyy käyttää vettä järkevästi. He tuntuivat oikeasti ajattelevan, että me voimme tuhlata sitä loputtomiin! Saattoivat kastella nurmikkoa, vaikka edellisyönä oli satanut, ym. Piti selittää, ettemme me suinkaan halua tai voi tilailla vettä huviksemme. Siksi aprikoinkin välillä, miten tietoista köyhemmän väestönosan niukka vedenkäyttö oikeasti on - se on pakon sanelemaa, kyllä, mutta millaiset vedenkäyttötavat he omaksuisivat, jos heillä äkkiä olisi viemärit ja rahaa veteen? En osaa sanoa.

      Poista
  2. Siitä Kap-kaupungin vesitilanteesta on täälläkin uutisoitu. Kiitos, Lotta, on kiinnostavaa saada lähitietoa ja näkökulmaa asiaan, kun Suomen mediakin on ainakin minun huomioissani sivuuttanut vähäosaiset. Ei siis ole syntynyt tarkkaa kokonaiskuvaa meikäläiselle. Hauskoja nuo sinun saunavertauksesi. Niinpä on, että mökkisaunoissa ei juurikaan suihkuja ole, mutta tukka saadaan puhtaaksi. Ja ilman vesiklosettejakin pärjätään. No, ainakin kesällä ja lomalla.
    Mutta siis mielenkiintoinen kantaaottava kirjoitus tärkeästä asiasta - tasa-arvosta ja ihmisoikeuksita.

    VastaaPoista
  3. Vesi on niin tärkeää. Nyt on ollut muutama aika kuiva talvi,ja kai jatkossakin niin, ja vettä kehoitetaan säästämään. Joitakin vuosia sitten telkkarissa pyöri koko ajan sitä kehoittava mainos, ja sama näkyi lehtien sivuilla. Itse säästän vettä ; esim,käsipesualtaassa on astia,johon tulleet vedet käytän vaikka vessaan. Otan myös hyvin lyhyitä suihkuja. Täällä on onneksi vedenpuhdistomoita,joissa merivesi muutetaan juomakelpoiseksi, miksi ei niin Kap-kaupungissa, taisivat herätä liian myöhään....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä kai suunnitellaan, en tiedä kuinka pitkällä ne muuntamislaitosten (mikä nyt olisi oikea sana?) rakennus- tai suunnittelutyöt ovat. Käsittääkseni havahduttiin hiukan myöhään kuten täällä usein.Ennakointi ei minusta ole tämän mantereen vahvin puoli.

      Poista
  4. Sattumalta juuri äsken oli uutisissa juttu vesiongelmasta täällä.Koko Lähi-Idässä on vakava vedenpuute,esim.Ammanissa kuulemma vain kerran viikossa kraanoista tulee vettä. Genetrat-järvi,joka oli aikoinaan tärkein vedenlähde, ei ole enään sitä koska sen pinta on laskenut 4 metriä, ja laskee yhä , vuosi vuodelta. Israelissa 85 % vedestä on puhdistettua merivettä, ilman sitä tilanne olisi katastrofaalinen. Harmi ettei Etelä-Afrikassa ajateltu sitä aikaisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi tosiaan mielenkiintoista saada lisää tietoa siitä, miksei tuota ajateltu aiemmiin (tai ehkä ajateltiin, muttei toimittu), täytyypä selvitellä. Suomessa vettä riittää, olisiko siinä Suomelle vientivaltti, käsittääkseni se ei ole mikään kovin suuri asia ainakaan vielä. Veden vähyys on maailmanlaajuinen ongelma, ei ihme että Itärantakin visioi romaaninsa ja kirjoitti sen.

      Poista

Kiitos kommentistasi!